Takaisin Turussa. Maanantaina tuskailin bussissa, mutta koirat oli ilmeisen rauhallisin mielin

Bussimatkaajat

Kamerakin tuli tyhjennettyä kotiin päästyäni. Parin viikon takaiselta kaukoputkelu-reissulta saareen tuli loistokuvia.
Tässä mun ahkerat tipujen tiirajat:

Oivaa vähän väsytti rankan riekkumispäivän jälkeen. Nukahtaa voi miten epämukavalle alustalle tahansa:

 

Maanantain treenit meni hyvin siihen nähden, että oli ollut kolme päivää treenamatta. Vähän ylivirittyneisyyttä ilmassa Tahvolla.  Pieni tokovapaa teki itsellekin ihan hyvää. Nyt on uusia ideoita mieli täynnä.

Ohjattua treenattiin suunnitelman mukaan. En saanut itse päättää palkaanko Tapen merkiltä vai lähetänkö kapuloille, ihan kamalaa. Sain lievän jännityksen ja tärinän päälle ihan kontrollin menettämisestä. Treeni meni Tapen kohdalta tosi hyvin. Kapulan pito ja luovutusharkkoja sen sijaan pitää taas tehdä lisää. Ilmeisesti niitä pitää tehdä enemmän kuin kerran viikossa, jotta pysyy yllä.

Ruutu oli vaikea hahmottaa. Vielä viime metreilläkin näytti epävarmalta ennen kuin hokasi,että tässähän se on. Lisää treeniä siis vaikeissa paikoissa. Seuruussa näkyi yliviritteineisyys ja se,että lempipallo(palkataan ainoastaan noutojen luovutuksia) oli oikeassa taskussa,äsh. Tänään sen sijaan teki seuruuta Tapemaisen hyvin. Merkki ja kapulan pito&luovutus-treenikin meni hyvin. Samoin ne kaukot on palanneet Tape-tyyliin.

Oivalla on ollut hiljaisempaa kuin Tapella. Maanantaina tehtiin pikkasen seuruuta ja kaukoja, joiden kanssa meinas tulla jo itku. Hötkyili sinne tänne. Hmph. Tänään teki paremmin. Tosin vinkuviin leluihin tarvii pikku ämmä siedätystä ja muutenkin täytyy käyttää ensi viikko aikaa häiriötreeneihin. Neiti on niin vähän kesän aikana treenannut häiriössä. Kaukot tänään paremmin, kun saatiin keskittyminen haltuun. Tunnarissa oli myös keskittymiskyvytön ja sitä tehtiin molempien kanssa vielä illalla. Lisäksi Oiva teki illalla keskittymistreeniä ja saatiin vielä räksyttävä koira häiriöksi. Loistavaa!